INARIN SEURAKUNTA

                       


Pyhän Paavalin kappeli eli Saariselän tunturikappeli

Auki kaikkina vuorokaudenaikoina

Saariselän tunturikappelin on suunnitellut rakennussuunnittelija Erkki Jokiniemi ja se vihittiin tarkoitukseensa 16.11.1996 ekumeenisin menoin. Vihkimisen toimittivat Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen ja rakentamisen aikoihin Oulun ortodoksisen hiippakunnan piispana toiminut metropoliitta Leo. Hankkeessa on mukana myös Suomen katolinen kirkko piispansa Paul Verschurenin johdolla. Nimekseen tunturikappeli sai Pyhän Paavalin kappeli. Muistutuksena kappelin ekumeenisuudesta on kuorin seinällä Lapin ortodoksisen seurakunnan lahjoittama Pyhän Paavalin ikoni.

Noin 350 neliöinen Tunturikappeli on rakennettu Honkarakennuksen toimittamasta, veistämästä ja pystyttämästä massiivisesta liimasaumahirrestä, joka on käsin piilutettu paikalla. Hirsi on tervattu sekä ulko- että sisäpuolelta. kappelissa on kirkkohallituksen avustuksella hankitut 52 äänikertaiset Allen sähköurut.

Allen sähköurut

Istumapaikkoja kappelissa on 210 ja kokonaisuudessaan kappeliin mahtuu noin 300 henkeä. Varsinaisesta salista siirtoseinällä erotetussa seurakuntatilassa on keittiön myötä mahdollisuus juhlatilaisuuksien ja kokoontumisien järjestämiseen.

Kappelin omisti vuoteen 2014 asti kiinteistöosakeyhtiö Tunturikappeli (Inarin seurakunta, Kansan Raamattuseura ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys). Nyt kappeli on siirtynyt kokonaan Inarin seurakunnalle. Toiminnasta vastaa kannatusyhdistys, jonka jäseniä ovat Saariselän yrittäjät ja majanomistajat sekä lukuisat yksityishenkilöt. Varat rakentamiseen saatiin omistajayhteisöiltä, kappelin kannatusyhdistykseltä, Kauppa- ja teollisuusministeriöltä sekä Inarin kunnalta. kokonaiskustannusarvio oli 2.7 miljoonaa markkaa eli noin 453,5 tuhatta euroa.

Kappelin vapaaehtoisen varojen hankinnan ytimenä oli kappelin kummiryhmä, jonka muodostivat maaherra Hannele Pokka, johtaja Pirkko Alitalo, kauppatieteiden tohtori Ahti Hirvonen, pankinjohtaja Harri Holkeri, varatoimitusjohtaja Seppo Mäkinen, DI Jouko Salonen ja varatuomari Pertti Paloheimo sekä toimimiehenä yrittäjä Paavo Holopainen. Kappelin hengellisen kummiryhmän muodostivat piispa Rimpiläinen, metropoliitta Leo ja piispa Verschuren

Kappelissa toimivat mukana olevien järjestöjen tunturipapit, jotka sesonkiaikoina palvelevat viikon kerrallaan Saariselän ja Kiilopään alueella. Muina aikoina toiminnasta vastaa Inarin seurakunnan papisto. Kappelissa järjestetään sesonkiaikoina messu joka sunnuntai klo 19, viikkomessu keskiviikkoisin klo 19 ja muita tilaisuuksia ma-ti- ja to-pe-iltoina. Muina aikoina messu pidetään keskimäärin joka toinen sunnuntai. Kappelista on tullut myös suosittu konserttien pitopaikka, jossa ovat jo vierailleet maamme eturivin taiteilijat Kuhmon kamariorkesterista Tapani Kansaan. Kappelissa toimitetaan jumalanpalvelusten lisäksi kirkollisia toimituksia, erityisesti kappelia on käytetty vihkiäisten pitopaikkana. Kesäaikana kappeli toimii myös tiekirkkona kesäkuun alusta elokuun puoleenväliin. Silloin, samoin kuin sesonkiaikoina, kappelista on saatavana kahvia ja teetä. Kesäaikana kappelissa pidetään hartaus klo 12 ja klo 18. Kappelin varauksia erilaisiin toimintoihin ottaa vastaan Inarin seurakunnan kirkkoherranvirasto. Lapin seurakuntien yhteisen sopimuksen mukaisesti kappelin käytöstä yksityistilaisuuksiin peritään käyttömaksu (nyt 100,-). Yksityiseen hartaudenharjoitukseen kappeli on aina avoinna.

Kappelin kellotornissa on hollantilainen kirkonkello, jossa on teksti: "Kaikukoon kutsusi tunturin kansalle. Psalmi 121." Tätä evankeliumin kutsua kappeli on kuuluttamassa sekä matkailijoille että Saariselän vakinaisille asukkaille.

Kirkkotekstiilit on suunnitellut ja lahjoittanut tekstiilitaiteilija Leena Kristiina Hemmilä. Tekstiilien aiheena on pellavapohjalla kultainen risti. Lahjoitus sisältää täydellisen valikoiman kirkossa käytettäviä tekstiilejä: antependum eli alttaripöydän etuseinän vaate, kirjaliinat eli lukupulpettien etuseinän yllä riippuvat liinat, kalkkiliina eli ehtoollisvälineiden peittona oleva liina, stola eli papin käyttämä kaulaliinan kaltainen liina, joka symboloi ihmisten palvelemisen iestä ja stolan päälle asetettava kasukka, joka symboloi Kristuksen vanhurskautta, joka puetaan ylle kuten viitta.

Lisäksi lahjoitukseen kuuluu vihki-, kaste- ja siunaustilaisuuksissa käytettävä ryijy sekä seurakuntasalin ikkunoiden kappaverhot. Ryijyn aiheena on enkelin kosketus. Lahjoittajan omien sanojen mukaan siinä on enkelin kultaiset siivet vihreällä sammalmättäällä ja kaiken yläpuolella on siunaava risti.